Työntekijäin ryhmähenkivakuutus – toimeentulon turva pahimman sattuessa


Vaikka välillä kuulee vakuutuksistakin valitettavan, on yksi vakuutus jota harvoin arvostellaan. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus koetaan pakollisena ja lakisääteisenäkin hyväksi turvaksi. Tällä kertaa Arvomeklarit avaavat hiukan mitä tästä vakuutuksesta pitäisi tietää, sen hyödyistä ja mistä se juontaa juurensa.



1970-luvulta tähän päivään


Työntekijäin ryhmähenkivakuutusjärjestelmä näki valon vuonna 1977, kun työmarkkinajärjestöt sopivat kuolemanvaraturvan järjestämisestä työnantajasopijapuolen työntekijöille. Tämän turvan malliksi päätettiin ryhmähenkivakuutus ja vakuutuksenantajiksi valikoituivat suomalaiset henkivakuutusyhtiöt yhteisvastuullisesti. 


Ryhmähenkivakuutuksen järkeistämiseksi vakuutusyhtiöt järjestäytyivät pooliksi ja asioiden hoitamista varten perustettiin poolitoimisto. Tämän toimiston tehtäväksi tuli huolehtia myös vakuutustekniikasta, maksujen laskennasta ja tarvittavasta juridiikasta sekä lääketieteellisistä kysymyksistä.


Ryhmähenkivakuutusasiain neuvottelukunta perustettiin vuonna 1979 ja sen tehtäväksi määriteltiin vakuutusehtojen tulkinta sekä korvauspäätöksiin liittyvien valitusten käsittely. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen malli on edelleen 2020-luvulla hyvin samankaltainen kuin lähtökuopissaankin, vaikka 2015 pooli siirtyi toimimaan Tapaturmavakuutuskeskuksen yhteyteen.

Mikä on työntekijäin ryhmähenkivakuutus?


Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoitus on perheen välittömän toimeentulon turvaaminen puolison tai lasten huoltajan menehtymisen jälkeen. Ryhmähenkivakuutus on voimassa sekä työntekijän työ- että vapaa-aikana. Vakuutettuja ovat lähes kaikki yrityksen työeläkelakien alaisessa työsuhteessa olevat työntekijät.

 Kuolemanvaraturvan järjestämisestä työntekijöille ovat sopineen valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt. Vakuutuksen ottaa ja myös maksaa aina työnantaja, joka on velvollinen ottamaan ryhmähenkivakuutuksen sitä edellytettäessä joko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa tai alalla voimassa olevassa yleisessä valtakunnallisessa työehtosopimuksessa.


Kuka on vakuutettu?

Vakuutettuja ovat kaikki työntekijät, joiden työsuhde täyttää vakuutusehdoissa määritellyt edellytykset. Alakohtaisesti pieniä eroja saattaa esiintyä, mutta nämäkin ovat Arvomeklareille tuttuja, joten kysy jos epäilys kalvaa.

Jos työntekijä tekisi töitä useammassakin työpaikassa, hänet on vakuutettu vain yhden työsuhteen perusteella. Työntekijä on vakuutettuna myös esimerkiksi lakisääteisellä perhevapaalla eli äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla, hoitovapaa poislukien.


Kuka on ryhmähenkivakuutuksen edunsaaja?


Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen edunsaajia ovat menehtyneen puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Puolisoiksi katsotaan myös avopuolisot ilman yhteisiä lapsia, jos samassa taloudessa on asuttu vähintään 5 vuotta.

Omainen tai valtakirjalla valtuutettu henkilö voi hakea korvausta ja jokaisen edunsaajan tulee tehdä oma korvaushakemus. Poikkeuksena ovat lapset joiden puolesta huoltaja voi hakea korvausta yhdellä hakemuksella. Jos vainajalla ei ole vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia, kuolemantapauskorvausta ei makseta. Korvausta on haettava 10 vuoden kuluessa kuolinvuoden päättymisestä.


Miten ryhmähenkivakuutuksen korvaus määritellään?

Vakuutuskorvaus on kertaluontoinen ja korvaussummat määritellään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Korvauksen määrä riippuu menehtyneen työntekijän iästä sekä huollettavien lasten lukumäärästä. Jos menehtyneellä työntekijällä on lapsi tai jos kuolema on sattunut tapaturmaisesti, korvaussummaa korotetaan.

Milloin vakuutus lakkaa?


Työntekijän osalta vakuutus lakkaa, kun on kulunut 3 vuotta siitä, kun hänen työ- tai virkasuhteensa päättyi esimerkiksi irtisanomisen tai työttömyyseläkkeelle siirtymisen vuoksi. Vakuutus lakkaa myös siinä tapauksessa, että työntekijä alkaa saamaan vanhuuseläkettä tai on yli 68-vuotias ilman työsuhdetta.
 

Miten suuria vakuutuskorvaukset ovat?


Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen perusteella maksetut korvaukset muodostuvat perussummasta, lapsikorotuksesta ja tapaturmakorvauksesta. 2020 ja sen jälkeen perussummat liikkuvat 4 660−16 720 euron välillä. Alla oleva taulukko antaa asiaan tarkempaa näkemystä.



Vakuutetun ikä kuolinhetkellä	Leskenosuus
49-vuotias tai nuorempi	16 720 €
50-vuotias	15 620 €
51-vuotias	14 510 €
52-vuotias	13 370 €
53-vuotias	12 270 €
54-vuotias	11 190 €
55-vuotias	10 060 €
56-vuotias	8 960 €
57-vuotias	7 910 €
58-vuotias	6 740 €
59-vuotias	5 640 €
60-vuotias tai vanhempi	4 660 €

Esimerkki: 

”Alle 50-vuotiaan henkilön kuollessa vuonna 2021 on leskenosuus 16 720 euroa ja lapsenosuus jokaisesta korvaukseen oikeutetusta lapsesta 7 540 euroa. Jos kuolema on ollut tapaturmainen, maksetaan korvaussumma 50 %:lla korotettuna.” – Työntekijän ryhmähenkivakuutus 2021-2022

Kysyvälle vastataan – myös työntekijäin ryhmähenkivakuutuksia koskevissa asioissa! 

Parempi turva on aina yrittäjän ja yrityksen etu, kokoluokasta riippumatta. Vakuutusmeklari on tilitoimistoon verrattavissa oleva asiantuntijakumppanisi, joka helpottaa yrityksesi arkea konkreettisesti.

Kun tahdot keskustella tai Sinulla on kysymyksiä vakuutuksista, ota meihin yhteyttä. Katsotaan yhdessä, mistä saat esimerkiksi parhaat alennukset ryhmähenkivakuutuksesta. 


Me tiedämme, etteivät vakuutusmaailman koukerot aina aukea helposti, varsinkaan jos ne eivät sivua omaa yritystomintaasi millään tavalla. Onneksi ammattiapua on tarjolla myös vakuutushaasteisiin.

Juuri vakuutukset, niiden hallinta ja kilpailuttaminen ovat Arvomeklareiden vahvinta osaamista. Jos esimerkiksi tässä blogissa käsitelty työntekijäin ryhmähenkivakuutus ei tunnu aukeavan, kysy neuvoa. Voit olla varma, että pystymme helpottamaan juuri Sinun arkeasi kaikissa yrityksesi vakuutuksiin liittyvissä asioissa. Ei tämän tarvi hankalaa olla!